Paperinuket

Paperinukke on paperista tehty hahmo, joita lapset ja nuoret vielä 1990-luvulla leikkasivat irti aikakausilehdistä. Ne viestivät populäärikulttuurista, arvoista ja yhteiskunnasta. Olen maalannut paperinukkeja muistuttavia hahmoja. Maalausten hahmot vaihtavat asuja etsien paikkaansa maailmassa, siksi kiinnitän maalauksiin irrallisia osia. Prosessi yleisön kanssa alkoi maaliskuussa 2025 Konttorin galleriassa Hämeenlinnassa. Kutsuin yleisön mukaan: Näyttelytilassa on pöytä, jossa voi tehdä paperinuken ja jättää osaksi näyttelyä. Prosessi jatkuu yleisön antaman materiaalin kanssa uusiin paikkoihin ja erilaisille yleisöille. Huhtikuussa 2026 se oli Galleria Rajatilassa Tampereella ja elokuussa 2027 Espoossa Galleria Aarnissa.
Yleisön materiaali on oleellinen osa ripustusta visuaalisesti ja sisällöllisesti. Paperinuken konsepti on vapaasti tulkittavissa: Se lähtee osallistujan tarpeesta ja on suhteessa tilassa oleviin muiden tekijöiden ja taiteilijan teoksiin. Spontaani dialogi alkaa näyttelytilassa maalauksia katselemalla ja askartelemalla. Yleisön paperinuket ovat vuorovaikutuksessa keskenään tai kommentoivat esillä olevia maalauksia. Näyttelyn jälkeen ne päätyvät taiteilijan työhuoneella valmistuviin teoksiin tai niiden rinnalle. Osa jatkaa itsenäisinä teoksina seuraaviin näyttelyihin. Vaikka ne vierailevat maalauksissani, ne ovat tekijöidensä omia ilmaisuja. Maalaukset ja paperinuket rinnastuvat toisiinsa pidemmän aikaa tai vaihtavat paikkaansa uusien tulkintojen myötä.

Näyttelytilaan ilmestyy tulkinnanvaraisia hahmoja, jotka saavat yllättäviä asuja ja kumppaneita vierelleen. Paperista leikataan minäkuvia, keskustelunavauksia ajankohtaisiin ilmiöihin, tunteenpurkauksia jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Paperinukeista kasvaa visuaalinen yhteisö, joka kuvailee paikalla olleiden persoonallisuuksia, ajatuksia ja kohtaamisia. Ennakoimattomia asioita tapahtuu; installaatio rohkaisee rakentavaan anarkiaan taidetilassa. Taiteilijaa ei välttämättä tarvita paikalle, osallistuminen on spontaania, usein myös anonyymia. Näyttelystä kommentoitiin: ”Tässä ajassa tarvitaan kuuntelua, yhdessä tekemistä, kohtaamisten mahdollistamista.”
Maalauksissani on ihmis- ja eläinvartaloita heille asettamissani rooleissa tai valmiina irtautumaan niistä. Maalauksien sisältö ja jopa sen yhteyteen asetut osat ovat liikkeessä: Henkilökohtaiset pohdintani tavoittelevat katsojia liittymään relativistiseen keskusteluun. Maalaustaiteen kontekstissa yleisö osallistuu harvoin teoksiin. Siitä huolimatta näyttelyissä on tehty useita kymmeniä paperinukkeja. Ne tuovat sisältöjä oman mukavuusalueeni ulkopuolelta. Jaettu tekijyys johdattaa oivalluksiin, jotka ovat yllättäviä sekä taiteilijalle että osallistujalle. Maalaamisesta on muodostunut minulle kuuntelua ja keskustelua, kohtaamisia näyttelytiloissa; vuorovaikutus jatkuu myös työhuoneella.

 

Öljymaalauksieni paperinukeissa on henkilökohtaista, jopa poliittista sanomaa. Ohuen paperimaisuuden sijaan maalaan voimakkailla siveltimenvedoilla paksuja värikerroksia. Maalauksien hahmot ovat katsojien pohdintaa varten: mitä tunteita herää, millainen on mahdollista?